Mistä kaikki sai alkunsa?

Etsintäjoukot on vapaaehtoistoimintaan perustuva, eläinten ystävien ryhmä, jonka maksuton lemmikkien etsintätoiminta kattaa koko Suomen. Etsintäjoukkojen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää karanneiden tai kadonneiden lemmikkieläinten etsintätoimintaa, edistää eläinsuojelua sekä eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Alkusysäyksen toiminta sai kesällä 2006, kun joukko erään kadonneen koiran etsinnöissä mukana olleita sekä etsintöjä seuranneita ihmisiä totesi, että yhteen hiileen puhaltaminen lemmikkien etsinnöissä tuottaa monesti tulosta.

Vuoden 2006 lopun toiminta haki uomiaan; uusia toimijoita värvättiin riveihin, ”palveluja” mainostettiin sekä tietysti tuettiin, neuvottiin ja autettiin kaikin puolin lemmikkinsä kadottaneita. Merkittävä debyytti Etsintäjoukoille oli vuoden 2006 Lemmikkimessut, mitä seurasi esillä olo Voittaja 2006 –näyttelyssä. Sponsorien mukaantulon ja toiminnan laajentumisen myötä Etsintäjoukot päätettiin rekisteröidä. Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin tammikuussa 2007, ja nyt Etsintäjoukot odottaa rekisteröitymisen vahvistusta. Yhdistyksen viralliseksi nimeksi on tulossa Etsintäjoukot ry. / Sökningsgruppen rf.

Vapaaehtoiset – toiminnan peruspilari

Etsintäjoukoilla on tällä hetkellä kaksikymmentä yhteyshenkilöä ja yli sata vapaaehtoista. Yhteyshenkilöt ovat levittäytyneet melko tasaisesti ympäri Suomen, mutta toki on alueita, joille kaivataan lisävoimia! Yhteyshenkilöt organisoivat asuinpaikkakuntansa ja lähialueiden toimintaa. Tarkoituksena on, että kullakin yhteyshenkilöllä on tiedossaan vapaaehtoisia, jotka ovat ilmoittautuneet halukkaiksi auttamaan etsintätilanteissa. Kuka tahansa voi lähteä mukaan toimintaan, sillä jokainen voi olla mukana omien resurssiensa mukaisesti. Yleensä vapaaehtoisten apua kaivataan katoamisilmoitusten jakamisessa ja laajemmissa etsinnöissä, joissa haravoidaan aluetta, jolla eläin liikkuu. Myös loukkujen rakennuksessa, toiminnan tunnetuksi tekemisessä sekä esimerkiksi varainkeruussa tai loukkutarpeiden hankkimisessa vapaaehtoisten apu on korvaamatonta.

Vapaaehtoisena toimiminen on helppoa, sillä se, mitä tehdään, suunnitellaan aina yhdessä Etsintäjoukkojen yhteyshenkilön tai lemmikin omistajan kanssa. Tieto avuntarpeessa olevasta lemmikistä ja omistajasta tulee vapaaehtoiselle yleensä niin, että alueen yhteyshenkilö lähettää tälle sähköpostia tai ottaa puhelimitse soittaen tai tekstiviestillä yhteyttä. Vapaaehtoisena voi toimia, vaikka ei haluaisikaan liittyä yhdistyksen jäseneksi.

Koirat etsijöinä

Etsintäjoukoilla on muutamia koiria, jotka on koulutettu tai joita ollaan kouluttamassa etsintöihin. Koirien kouluttamisessa lajitovereidensa ja muiden eläinten etsijöiksi Etsintäjoukot tekee yhteistyötä Koiraetsijät ry:n kanssa, joka on erikoistunut kyseiseen toimintaan. Hyvin monenlaiset koirat sopivat etsijöiksi.

Monenlaista toimintaa

Tärkein osa Etsintäjoukkojen toimintaa on luonnollisestikin lemmikkien etsinnöissä auttaminen. Tämän lisäksi Etsintäjoukot on esillä erilaisissa lemmikinomistajien tapahtumissa, kerää varoja toimintaansa ja tarkoituksena on myös toiminnan pyörähdettyä täyteen vauhtiinsa suunnitella laajempia kampanjoita, joilla koetetaan ehkäistä eläinten katoamisia sekä antaa omistajille tietoa toimimisesta eläimen kadotessa. Suunnitteilla on mm. osallistumisia messuille ja näyttelyihin sekä muihin tapahtumiin, arpajaisia ja yhdistyksen nimikkotuotteiden myyntiä varojen keräämiseksi. Varoilla hankitaan esimerkiksi toiminnan kannalta tärkeitä loukkuja. Etsintäjoukkojen internetsivuilla ja foorumilla on koottuna hyödyllistä tietoa lemmikkinsä kadottaneille, ja uutta lisätään jatkuvasti! Lisäksi Etsintäjoukot alkaa toimittaa lehteä sekä järjestää tapahtumia jäsenilleen.

Kun koira katoaa

Koiran kadotessa omistajan on tärkeää aluksi rauhoittua. Katoamispaikalle on hyvä jättää tuttuja hajuja (esimerkiksi omistajan vaate) sekä ruokaa. Jos katoaminen on tapahtunut aivan hetki sitten, voi koira olla vielä lähistöllä ja tämän vuoksi esimerkiksi syöminen, maahan makaamaan meno tai vaikka auton käynnistäminen (mikäli koira pitää autoilusta!) voi tuoda karkulaisen takaisin. Jos nämä keinot eivät auta tai koirasta ei ole tietoakaan, on hyvä ottaa yhteyttä poliisiin ja kertoa tapahtuneesta. Tärkeää on ottaa yhteyttä myös paikalliseen löytöeläintaloon sekä naapurikuntien vastaaviin. Koirahan ei tunnetusti tiedä mitään kuntarajoista ja vauhtiin päässyt karkulainen voi liikkua useita kymmeniä kilometrejä lyhyessäkin ajassa. Myös yhteydenotto Etsintäjoukkojen yhteyshenkilöön on paikallaan. Muista, että mitä aiemmin olet liikkeellä ja käynnistät koiran etsinnät, sitä todennäköisemmin se löytyy! Koiraa ei kannata jäädä odottelemaan kotiin ilmaantuvaksi, vaikka se olisikin aiemmin löytänyt retkiltään takaisin.

Omistajan aktiivisuutta tarvitaan!

Etsintäjoukot astuu auttamaan lemmikkinsä kadottanutta, kun tämä ottaa yhteyttä yhteyshenkilöön, joka on eläimen katoamispaikkaa lähinnä. Toisinaan Etsintäjoukkojen yhteyshenkilöt saattavat myös lähestyä lemmikkinsä kadottanutta ja tarjota apua, mutta pääsääntöisesti omistajan yhteydenotto käynnistää Etsintäjoukkojen koneiston. Yhteydenoton tultua yhteyshenkilö kartoittaa tilanteen ja paikan, jossa eläin on kadonnut, kyselee eläimen tuntomerkit sekä tiedustelee, mitä omistaja on jo tehnyt eläimen löytämiseksi. Tämän jälkeen omistajaa neuvotaan ja ohjataan sen mukaan, mitä yleisesti tiedetään kadonneiden lemmikkien etsinnöistä sekä suunnitellaan, mitä lähdetään yhteistyönä tekemään. Jotkut lemmikkinsä kadottaneet ovat hyvin hätääntyneitä, joten myöskään henkisen tuen antamista ei vähätellä. Hetkittäin yhteyshenkilöillä on useampia katoamistapauksia hoidettavanaan, joten avunanto voi aluksi keskittyä neuvontaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin auttaa kaikkia lemmikkinsä kadottaneita.

Laadi katoamisilmoitus!

Koirasta, aivan kuten muistakin kadonneista lemmikeistä, on hyvä tehdä kuvallinen katoamisilmoitus. Ilmoituksen sisällön on hyvä olla selkokielinen ja kaikkien ymmärrettävissä. Koiraihmisten ”slangi” kannattaa jättää muihin yhteyksiin. Ilmoitukseen on hyvä laittaa katoamispäivä ja -paikka (ei kuitenkaan liian tarkasti), koiran koko, väri, tuntomerkit sekä tietenkin puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, johon havaintoja voi ilmoittaa. Ilmoituksiin ei suositella laitettavaksi koiran nimeä, tarkkoja havaintopaikkoja tai mahdollisen loukun paikkaa. Tämä on tärkeää siksi, ettei alueella ala liikkua turhaan ihmisiä huutelemassa ja etsimässä koiraa, sillä heidän hyväntahtoisuudestaan huolimatta tästä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Koira voi tällöin esimerkiksi vaihtaa paikkaa tai pelästyä ihmisiä. Myös jokin yksityiskohtainen tieto, esimerkiksi pannan väri ja materiaali, erikoinen tuntomerkki tms., koirasta on hyvä jättää kertomatta ilmoituksessa, jotta havaintoilmoituksen tullessa voidaan erotella oikeat havainnot vääristä. Jos olet aikonut antaa löytöpalkkion koirasta, ilmoita se ilmoituksessa, mutta älä mainitse summaa! Ilmoituksia kannattaa jakaa alueille, joilla koirasta on havaintoja. Keskeisiä ilmoitusten paikkoja ovat kaupat, koirapuistot, eläinlääkäriasemat, bussipysäkit…

Levitä tietoa!

Myös alueen metsästysseuroihin kannattaa olla yhteydessä, sillä he liikkuvat paljon luonnossa ja ovat monesti tarkkasilmäisiä jälkien havaitsijoita. Posteljoonit ja taksikuskit, jotka liikkuvat myös yöllä ja aamuhämärissä, ovat toisinaan myös kallisarvoisia tarkkailijoita. Jos tiedetään tarkkaan, millä alueella koira liikkuu, ilmoituksia on hyvä jakaa myös jokaiseen postilaatikkoon, kulkea ovelta ovelle kyselemässä ja kysellä vastaantulijoiden havaintoja sekä infota karkulaisesta. Sään armoille jäävä ilmoitus kannattaa sujauttaa vaikkapa muovitaskuun tai päällystää se kontaktimuovilla.

Ilmoita medioihin!

Kadonneesta koirasta voi ilmoittaa myös paikallisiin lehtiin ja radioasemalle. Nämä mediat tavoittavat helposti laajan joukon erilaisia ihmisiä. Nykypäivänä myös internet on tehokas ja edullinen tapa välittää tietoa kadonneesta. Internetissä on useampia sivuja, joilla voi ilmoittaa kadonneista, löytyneistä tai irrallaan havaituista eläimistä. Niiden osoitteita ja apua internetilmoitusten levittämiseen saat tarvittaessa Etsintäjoukoilta.

Tarkasta havainnot!

Jos ja toivottavasti kun, kadonneesta tulee havaintoja, on jokainen havainto tärkeää tarkistaa paikan päällä. Ihanteellista olisi, että havainnon voisi tarkistaa mahdollisimman pian. Kaikki niistä eivät tietystikään ole oikeita, mutta oikeitakin voi tulla. Lisäksi on tärkeää jättää katoamisilmoituksia alueelle, jolta havainto on tullut, ellei se osoittaudu vääräksi. Sopiville havaintopaikoille on hyvä jättää koiralle tuttuja hajuja, kuten omistajan käytetty vaate tai koiran oma peitto, ja herkkuruokaa. Näitä paikkoja sekä katoamispaikkaa tarkkailemalla voidaan saada tietoa siitä, liikkuisiko koira mahdollisesti kyseisellä alueella. Ruokintapaikkojen ruoka on myös hyvä vaihtaa aika-ajoin.

Hahmottele reviiri!

Koirasta saadut havainnot kannattaa laittaa kartalle. Näin voidaan hahmotella reittejä ja alueita, joilla koira liikkuu. Koira muodostaa monesti itselleen reviirin ollessaan vapaana. Koira saattaa myös hakeutua tuttuihin tai tutunoloisiin paikkoihin, ja pitää kiinni omistajansa kanssa luodusta päivärytmistä. Todennäköisesti koira, joka on tottunut juoksemaan metsässä päivittäin kello kahdeksalta illalla, tekee sen myös omin nokkinensa.

Älä huuda!

Koiraa ei kannata missään tilanteissa etsiä rymistellen ja huudellen vaan rauhallisesti ja hiljaa liikkuen. Koira villiintyy nopeasti vapaana ollessaan, joten se myös pelästyy helposti. Koiran paikantamisen jälkeen alkaa etsintöjen vaativin vaihe, koiran kiinniotto. Moni omistaja tuntee vastustamatonta kiusausta huutaa koiraa, mikäli saa siihen näköyhteyden, mutta tämä ei yleensä tuota tulosta. Koira ei villiinnyttyään välttämättä muista omistajaansa tai tunnista nimeään tai luoksetulo-käskyn sanaa.

Lähesty rauhassa!

Jos koira on näköetäisyydellä, tehokas keino sen kiinnostuksen herättämiseksi on aluksi pysähtyä ja sitten olla välinpitämättömän oloinen ja lähestyä rauhassa ikään kuin et huomaisikaan koiraa. Koirien keskinäisiä lähestymistapoja tarkkaillessa voit huomata, että yleensä toisilleen vieraat koirat tekevät näin. Kun on päästy lähemmäs koiraa, kannattaa kyykistyä tai jopa käydä makuulleen maahan, jotta ei ole niin uhkaavan näköinen kuin pystyasennossa. Rauhallinen puhelu tutuilla sanoilla kannattaa. Tässä vaiheessa kannattaa myös mutustella eväitä ja kuopsutella maata kiinnostuneena. Tämä voi vaikuttaa typerältä, mutta tehoaa varmemmin kuin huutaminen tai perään juoksu. Jos koira vaikuttaa pysyvän paikallaan, voit myös heitellä sille rauhallisin käsiliikkein makupaloja ja lyhentää pikkuhiljaa heittojen välimatkaa. Mikäli herkkujen heittely pelästyttää koiraa, ei sitä kannata jatkaa. Koiraa ei kannata myöskään koettaa ottaa kiinni ellei ole aivan varma siitä, että yritys onnistuu!

Ota mukaan karvaiset apujoukot!

Koiran etsinnöissä mukava ja tuttu kaverikoira voi olla oiva apuväline, joka herättää kiinnostusta. Jos kaverikoiran kanssa päästään kadonneen koiran näköpiiriin, kannattaa pysähtyä rapsuttelemaan ja hemmottelemaan kaverikoiraa makupaloin yms. Kadonnutta koiraa ei kannata etsiä vieraiden koirien kanssa ellei kyseessä ole etsijäkoira. Etsijäkoira voi paikantaa tuoreesta hajujäljestä kadonneen lajitoverinsa. Mitä tuoreemmalle hajulle etsijäkoira pääsee, sen parempi! Hajun säilyvyys riippuu monista olosuhteista: säästä, muista liikkujista yms. Lisäksi myös koiran taidot ja tarkkanenäisyys vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaan tai tuoreen hajujäljen on oltava, jotta etsijäkoira pystyy seuraamaan kadonneen jälkiä. Uroskoiran etsinnässä kiimainen narttu, olipa se sitten ennestään tuttu tai tuntematon, voi herättää koiran halun lähestyä, samoin kuin juoksuista narttua etsittäessä uroskoira voi saada ladyn näyttäytymään. Suositeltavaa on myös, että koiran etsinnöissä on kerrallaan mukana vain yksi koira, joka on pidettävä hihnassa. Jotkut koirat ovat kuitenkin tästä poikkeus, sillä ne liittyvät mielellään laumaan. Ylipäätäänkin rodusta ja koiran luonteesta riippuen on hyvä arvioida tapauskohtaisesti yhdessä Etsintäjoukkojen yhteyshenkilön kanssa, miten, milloin ja millaisia koiria etsintöihin otetaan mukaan.

Viritä loukku!

Näiden keinojen riittämättömäksi toteamisen jälkeen on hyvä kokeilla loukutusta. Loukkuja voi lainata esimerkiksi Etsintäjoukoilta, Koiraetsijät ry:stä, eläinsuojeluyhdistyksiltä ja joiltakin metsästysseuroilta. Käsistään taitava henkilö voi myös rakentaa loukun melko vähällä vaivalla. Loukku sijoitetaan johonkin sopivaan, rauhalliseen paikkaan koiran ottamalle reviirille. Etukäteen on hyvä tarkistaa maanomistajalta, saako loukun asettaa tämän maille. Loukun sisälle laitetaan ruokaa ja tuttuja hajuja. Loukku on hyvä koettaa maastouttaa, jotta koira ei pelästy ”kummallista hökötystä”. Loukun laukeaminen on syytä tarkastaa jos se ei ole ollut aiemmin käytössä tai sen edellisestä käyttökerrasta on pitkä aika. Loukkuun on suotavaa kiinnittää merkki, joka kertoo sen olevan laillinen. Lisäksi on hyvä laittaa tiedotelappu, jossa on sen henkilön yhteystiedot, johon voi ottaa yhteyttä sekä selvitys siitä, miksi loukku on asennettu. Uteliaiden ihmisten turhan liikuskelun välttämiseksi loukun sijainti on hyvä pitää vain pienen piirin tiedossa. Mikäli loukkua tai loukkuja aletaan käyttää, on oltava resursseja tarkistaa niitä riittävän usein!

Pyydä apua!

Ohjausta ja apua laputukseen ja tiedon levittämiseen, havaintojen tutkimiseen, etsintöihin, loukutukseen sekä muihin kadonneen löytämiseen liittyviin toimiin saat Etsintäjoukoilta.

Villipedosta kotisesseksi

Kaikkien koiranomistajien onneksi villiintynyt koira muuttuu kotoisaksi sesseksi yleensä sinä hetkenä, kun se saadaan kiinni. Koiran seikkailu on voinut vaatia veronsa, joten se tarvitsee paljon lepoa ja hyvää ruokaa sekä pesun ja matokuurin. Eläinlääkärillä käynti on myös paikallaan, vaikka koira ulkoisesti näyttäisikin olevan kunnossa. Jos omistaja haluaa kiittää Etsintäjoukkoja lemmikin etsintöihin osallistumisesta, ovat parhaita kiitoksia toimintaan mukaan lähteminen tai esimerkiksi loukkumateriaalien lahjoitus. Omistaja voi halutessaan myös korvata etsijöiden bensakuluja tai lahjoittaa yhdistyksen toimintaan sopivaksi katsomansa summan. Koiran löytymisen hetki on usein riemukas, mutta kaiken ilon keskelläkin on hyvä muistaa kerätä pois katoamisilmoitukset, hajut ja ruuat ja loukut. Löytymisestä kertominen kaikille niille tahoille, joille katoamisesta on ilmoitettu, on myös tärkeää.

Koirien katoamisista

Koirat katoavat mitä moninaisimmissa olosuhteissa. Etsintäjoukot pitää tilastoja tapauksista, joiden etsinnöissä on ollut mukana. Tilastoinnin tarkoituksena on saada tietoa tilanteista, joissa koira tai muu eläin yleisimmin katoaa, jotta voidaan keskittyä katoamisten ennaltaehkäisyyn. Myös tieto siitä, mitkä toimenpiteet Etsintäjoukkojen toiminnassa tuottavat tulosta, auttaa toiminnan kehittämisessä. Muutoinkin kadonneiden koirien ja eläinten profilointi, löytöpaikkojen summaaminen ja katoamistapausten muiden piirteiden kirjaus auttaa Etsintäjoukkoja toimimaan entistä tehokkaammin.

Tällä hetkellä näyttäisi, että tyypillinen katoaja on alle 3-vuotias koira, joka on juuri saapunut ympäristöön, josta katoaa. Yleensä koira löytyy noin viikon sisällä katoamisesta alle 10 kilometrin päästä katoamispaikasta. Tällaisista koirista saadaan usein havaintoja niiden juostessa kauempana ja etsintöjen haastavin osuus on kiinnisaanti, sillä koira voi olla vieraassa ympäristössä ihmisen lähestyessä erittäin pelokas ja piiloutua. Lisäksi koiria katoaa paljon metsälenkeiltä ja kotipiha on myös yleinen katoamispaikka.

Myös kuin ”tuhka tuuleen” kadonneita koiria on huolestuttavan paljon. Niiden kohdalla mieleen nousevat varkaudet, jotka koskettavat erityisesti rotukoiria, sekä petoeläinten saaliiksi joutuminen, mikä on etenkin maaseudulla hyvinkin mahdollista. Pienikokoiselle koiralle petolinnutkin ovat uhka. Koiran riistavietti saattaa saada sen ampaisemaan riistan tai hajun perään yllättävissäkin tilanteissa. Koirien katoamisten estämiseksi tehokas tapa on ulkoilu aidatulla alueella tai hihnassa / liinassa. Varmakin luoksetulija voi pelästyessään tai vaikkapa toisen koiran havaitessaan viipottaa yhden äkkiä karkuteille tai vaikka koira kuinka olisi aina ulkoillut kiltisti kotipihalla, voi ruoho jonakin hetkenä tuntua vihreämmälle aidan toisella puolen...

Koiran karkaaminen tai katoaminen on painajainen, joka voi koskettaa ketä tahansa koiranomistajaa. Sen vuoksi on hyvä miettiä ja selvittää etukäteen, miten toimia jos koira katoaa sekä kartoittaa mielessään tilanteita, joissa koiralla on suurempi mahdollisuus karata tai kadota. Hädän hetkellä ajatukset eivät aina ole terävimmillään, joten asioihin valveutuminen ja Etsintäjoukkojen yhteystietojen talteenotto kannattaa.

Emmi Aalto-Riihiaho,

Etsintäjoukkojen Pohjois-Kymenlaakson yhteyshenkilö